MASKOTTIPUVUT

MASKOTTIPUVUT

Tehtävänä oli valita kirja tai näytelmä:
Minun valintani näytelmästä oli helppo.

Rosvo-Roope:
Olen lukenut näytelmän pariin kertaan läpi. Herkullisin hahmo naamiota ajatellen on talollinen Henrik, joka ”ostaa” vaimon itselleen. Perhe on rahavaikeuksissa ja Henrik on ”sutena” paikalla. Näytelmässä on kuvattu hyvin hänen luonteen susimaisuudesta. Karkea jopa raakalaismainen ja kylmä ihminen. Puhutaan, että hän on murhannut edelliset vaimot. Ihmiset epäilivät näin käyneen. Henrik lopussa toteaa väen tienneen asianlaidan.

Aloitin piirtämällä luonnoksia. Aluksi oli tarkoitus suunnitella naamio. Kuitenkin jaksoon liittyvä maskottipuvun valmistaminen vie liikaa aikaa, joten teemme päähineen tai ison maskottinaamion.

Luonnoksien tekeminen tuntui välillä vaikealta. Piirtämistä on paras jatkaa kunnes sopiva ratkaisu löytyy ongelmiin, kuten suden kuonon malliin. Ihmishahmon päälle piirtäessä saa oikeat mittasuhteet.

Kun malli on piirretty tarpeeksi hyvin, niin muotoillaan plastoliini varrellisen pallon päälle. Tuki varren alle, että on hyvä muotoilla. Aletaan muotoilu ja tehdään mallista kolmiulotteinen.

Matkan varrella malli muuttui, koska totesin ettei alun perin suunniteltu malli ei toiminut. Olin ajatellut että kuono-osa oli tullut leuan kohdalle.
Päädyin muotoilemaan tarkan suden mallista otettuun kuvaan. Lopputulos oli paljon parempi.





Kun muotoilu oli valmis aloin paperoimaan muotin päälle. Paperikerroksia laitoin kolme kerrosta. (Liima ja liisteriseos). Pinnalle löysin puhelinluettelosta valkoisen sivun jonka laitoin päällimmäiseksi.

Kuivumisen jälkeen aloin piirtää viivoja paperoinnin päälle, niin tietää mistä leikkaa palat irti mallista. Kannattaa tarkkaan miettiä miten leikkaa palat irti. Kun leikkaus oli tehty laitoin malliin numeroinnin, jotta voi verrata palojen sopivuutta.

 

Kaavat teipataan paperin päälle ja niistä otetaan kopiokoneella kopio kalvolle. Merkitsin kaavojen viereen mikä pala oli kyseessä. 









Piirtoheittimen avulla kalvoja suurentamalla voidaan piirtää kaavat, seinälle laitetulle paperille.

 













Piirtämisen jälkeen leikataan kaavat irti. Merkitsin tarkkaan mikä kaava on, niin se helpottaa kokoamisessa.

Kun kaavat oli piirretty ja leikattu aloitin leikkaamaan solumuovista kaavan mukaisia paloja. Merkintä!

 

 















 Kun kaikki oli paloiteltu, aloin kokoamaan kokonaisuutta. Aloitin takaosasta laittamalla ne palat yhteen. Ensin teipataan vahvalla teipillä palat kohdilleen, leikkaussaumat vastakkain ja sitten kuumaliimalla liimasin yhteen. Niin edeten sain pään kasattua. Korvat olivatkin hieman hankalat asentaa, niitä piti muotoilla kuumailmapuhaltimella muotoonsa.

 

 Korvat ja kuono paikoillaan.













 Kuono on useasta palasta, mutta sekin alkoi hahmottua pikkuhiljaa. Huulet nuotoilin kuumaolmapuhaltimella. Kirsuosa muotoiltu nahkasta. Kirsun maalasin musta+valkoisen sekoituksella. Lopuksi lakkaus.

 Susi on saamassa turkkia päälle

Takaosa karvapäällys melkein paikoillaan

 
























Suunnittelin karvapäällyksen oikein suden kuvan avulla, tosin tein omia muotoiluja sekaan. Vaaleaa karvaa korviin ja sopivasti muuallekin.

 

Huulet muotoilin nahkasta

 Silmät:
Tyhjiömuovaimella tehtiin kuplat silmiksi. Leikkasin kuplan puoliksi, että sain niistä viirumaiset. Maalasin silmän ruskealla ja keltaisella, puhja valkoiseksi, tosin olisi hieman pitänyt laittaa jotain murrettua väriä valkoisen sekaan. Silmien paikat leikkasin auki ja liimasin silmät paikoilleen kuumaliimalla. Tarkkana ettei simät mene vinoon!!!!

Silmien alapuolelle tein kurkistusaukot, jotta maskotin sisältä näkee mihin on menossa. Aukkoon laitoin mustaksi maalattua tylliä ja liimaus paikoilleen. Lopuksi laitoin karvotuksen silmien ympärille.



 Kypärän asennus maskotin sisään:
Vanha polkupyörän kypärälle sovitin paikan maskotin sisään ja laitoin sivuille solumuovista täytettä (palasia) ja liimasin ne kiinni kypärään ja maskotin sisäosaan. Kypärän taakse tuli myös pieni täyte osa. 

Täytteet paikoillaan

Huomioita:
Alunperin suunniteltaessa kannattaa miettiä tarkkaan mitä on tekemässä. Leikkaaminen suunniteltava hyvin, miten palaset muotoutuvat parhaiten sekä muotolaskoksien paikat järkevästi.
Saa olla tarkkana että muistaa kaikki piirtää suurennoksena. Minun kalvot eivät olleet oikein päin tulostaessa ja minulta jäi puuttumaan yksi kaavaosa, joten se pitää piirtää uudelleen. Vaati uusinta kierroksen.Tosin sen osalta tein turhaa työtä ja kului liikaa aikaa pähkäilyyn. Sekin kannattaa muistaa että piirtää palasen samankokoiseksi, valmis kaavaosa seinälle ja sitten vasta piirtää. 
Kokoamisvaiheessa järkevä etenemistapa palojen kiinnittämisessä huomioitava.

Päällystäminen onnistui hyvin ja tulos oli se minkä halusinkin. Karvoitukseen halusin luonnollisen näköisiä "jälkiä." 

Alkuhankaluuksien jälkeen homma eteni suhteellisen mukavasti, vaikka oli tässä paljon vaikeita vaiheita edetä eteenpäin. Ensimmäinen maskotti on siis valmis ja siihen kuului paljon epätoivon hetkiä, mutta perille pääsin, lopultakin. 

Minna kokeilee susipäähinettä

materiaalit:

plastoliinia 1pkt

puhelinluettelon sivuja 

kaavapaperia 150cm x150cm

piirtoheitinkalvoja 4 kpl  

solumuovia 150cm x2m 

ilmastointiteipiä  1 rulla (sitä meni aika hyvin)

liimapuikot 5kpl

karvakangas 150cmx 150 cm (vanhaa varastoa n.10e/metri)

karvapala  vaalea 30 cm x50 cm 1e(kirppis)

pyöräilykypärä 3e (kirppis)  

 nahkaa 20cm x20 cm

kuplamuovia (puolitettu)  

KÄTEVÄ MESSUT LAHDESSA

KÄTEVÄ JA TAITAJA MESSUT

Lahti 2012, marraskuu

tarpeistonvalmistus esittäytyi Kätevä-messuilla Koulutuskeskus Salpauksen edustajina. Meidän ryhmän tekemät naamiot olivat esillä, pukusuunnittelijoiden pienoispukumallien kanssa. Kyseessä oli opettajista tehdyt karikatyyrihahmot.

Muotinäytöksessä esiintyivät sirkuslaiset käyttivät tarpeiston tekemiä naamioita sekä edellisen ryhmän tekemiä siipiä ja päivänvarjoja esityksessään. Näyttivät todella hienoilta!

Käsityönäytöksessä teimme reliefeja. Ne tulevat tarpeiston ja kehystämön väliseen ”oviaukkoon” kehyksiksi. Kehystämöön mennään kehyksistä sisään.

Menetelmä:

Käytetty Tallinnan oopperassa, saadaan näyttäviä kolmiuloitteisia kehyksiä.

Ne ovat kuitenkin kevyitä ja näyttävät kauniilta.

Ainetarvikkeet:

Liima+liisteriseos

kuumaliima

puulevyn päälle liimataan kankaan palanen. Annetaan kuivua rauhassa.

Asetellaan mallin mukaisia ”kangasmakkaroita” levyn päälle ja muotoillaan kuvioita.

Tarvittaessa voi käyttää solumuovipötkylöitä tai muita ”kohokkeeksi.”

Käytimme keskiaikaisia kuvioita ja ovenkolkuttimia malleina. Pylväskuvioita ym.

Työnäytös keräsi paljon katsojia ja heitä kiinnosti kovasti miten teemme ja mitä olemme tekemässä.

Päivä meni todella nopeasti, pari haastatteluakin. Meidän osastosta pidettiin paljon.

VÄRIOPPIA

VÄRIOPPIA KERRASSAAN MUKAVASTI

väriympyrä koottuna lehdestä leikatuista värillistä kuvista ja teksteistä. 

Aletaan sommitella kuvia, värejä, kuvioita ja tekstiä värien mukaan ympyrän keskeltä kohti reunoja. Välillä tuntui ettei löydy oikeita värisävyjä, mutta kansion kansi täyttyy iloisesti värien maailmasta.

Sata ruutua maalataan akryyliväreillä omien lempivärien mukaan. Ensin täytetään ruutuja sieltä täältä ja jätetään väliin ruutuja. Pikkuhiljaa alkaa ruudukko täyttymään eri väreillä. Tarkoitus on ettei maalata ruutuja järjestyksessä vaan ne täyttyvät lähestyen toisiaan.

Minun ruudukosta tulikin iloisen värinen. Paljon punaista, liilaa, oranssia. Yllätyin kuinka värikäs siitä tuli. 

Värien muuntaminen

30x30 kokoinen lahjapaperi tai kangas, jossa on kuvioita vähintään kolmella eri värillä.

Kehyspohjalle siirrettiin pigmentoidulla paperilla kuvio kopioiden kuva kankaasta.  

 

 

Kehyspohjalla oleva kuvio jaetaan kuuteen osaan. Numeroidaan alueet haluttuun järjetykseen.

Leikataan palanen kankaasta ja liimataan pohjalle samaan kohtaan jossa on kuvio.

maalataan vastaavat värit kuten siinä kohdassa johon kangas tulee.

maalataan vasta värit

vastakkaiset valoisuudet

vastakkaiset kylläisyydet

Vielä samat värit kankaasta siihen samaan kohtaan  

Valmis työ 

TARVITTAVAT KORTIT TYÖELÄMÄÄN

Nyt on suoritettu työturvallisuuskortti sekä tulityökortti. Työpaikoissa halutaan, että työntekijöillä on molemmat kortit suoritettuna. Ennalta ehkäisy on tärkeää, ettei tule turhia vahinkoja niin työntekijöille ja työpaikoille. Turvallisuuteen onkin hyvä paneutua.
Viimeiseksi olen suorittanut Ensi Apu 1, joten sekin kortti löytyy.

siinä ovat kortit!












Kaikki opiskeluun liittyvät kortit suoritettuna ja valmiina työelämään.

METALLIN HOHDETTA

METALLIPAJASSA

Uusi jakso alkoi metallityön perusteihin tutustumalla. Tutustumiskierroksen jälkeen alkoikin työt rivakasti. Ensimmäinen päivä oli vauhdikas. Tavoitteena oli saada aikaiseksi metallilevystä ruusu, taottuun varteen kiinnitettynä. Pajassa tulien sytyttämisen jälkeen alkoi pian kilinä ja kolke. Päivän päätyttyä olikin naama hieman noessa.

Tarpeelliset suojaimet:

kuulosuojaimet

silmäsuojaimet

käsineet

turvakengät

Ensimmäinen metallityö oli ruusu. Sitä varten tarvitaan metallilevyn palanen, joka katkaistiin isosta levystä.

Mitat: 15x15 cm

Katkaisun jälkeen merkitään keskikohta, jotta voidaan harpilla piirtää ympyrä. Piirtämisen jälkeen jaetaan kuuteen osaan ja piirretään viivat joita pitkin saadaan sahausviivat. Pieni ympyrä lähelle keskipistettä, merkiksi, että tietää mihin asti sahaa halkion.

Levy leikataan ”purkinavaajaa” muistuttavalla leikkurilla pyöreäksi.

 

 

 

Vannesahalla sahataan viivoja pitkin. Saadaan ruusun terälehdet taontaa varten.

 

  Sahattu pyörylä

Pyörylöiden reunat naputellaan vasaralla kuviolliseksi, sekä kummatkin levyt molemmilta puolilta, silloin saadaan elävä pinta.

 

 "Aavevasara" iskee jälleen.

  Seuraavaksi leikataan harjateräksestä varret ruusuja varten. Varret käsitellään takomalla hiukan pidemmiksi ja saadaan useampia kulmia. Tämä vaihe vaatii paljon lihasvoimaa ja ahjon lähellä todella tarkenee hyvin. Varsien molemmat päät käsitellään tällä tavoin. Muista jäähdyttää taottu pää ennen kuin alat takomaan toista päätä. Sormet saa helposti poltettua.

Pajatunnelmaa





























Ruusun terälehtien taivuttelua. Alasimen päälle laitetaan”kouru” ja siihen yksi terälehtiosio ja aletaan naputella taivuttaen, että saadaan kaunis terälehti. Kaikki lehdet käsitellään samalla tavalla. Kuumentaen välillä, kuumennus auttaa taivuttelussa ja asettelussa.

 Kuvassa on taotut varret hitsattuna ennen lehtien muotoilua.
Taustalla hiekkapuhallettu lautanen  

Hitsataan varsi kiinni pyörylään. Ensimmäinen hitsaus kokemus. Aika hyvin meni.

Ruusu lakattiin lopuksi.

Tehtävä oli aika mukava, vaikka vaatikin paljon voimia. Ruusut tulivat valmiiksi kaikesta tuskailusta huolimatta. Voimaa vaati ainakin terälehtien taivutus. Huomasin, että kannattaa lämmittää ahjossa hyvin ennen kuin aloittaa taivuttelun, sujuu paremmin.

LAUTANEN

Leikataan palanen teräslevystä ja reunat hiotaan hiomakoneella ettei jää teräviä kohtia. Hydrauliikkapuristin puristaa lautasen malliinsa. Joten kone hoitaa sen puolen.

Puristamisen jälkeen lautanen hiekkapuhalletaan. Lautanen laitetaan laitteeseen ja kädet laitetaan ”käsiin” jotka ovat tilan sisällä. Käsissä saa ohjailtua puhallinta niin että hiekan saa menemään lautasen pinnalle.

Seuraava vaihe on lautasen pulverimaalaus. Ennen maalausta pitää puhdistaa hyvin laite, ettei värit mene sekaisin. Ensin puretaan laite vaiheittain puhdistaen ja sitten kootaan käyttö valmiiksi.

Valitaan haluttu väri ja laitetaan pulverimaali ruiskuun. Maalausta varten lautaseen hitsattiin taakse koukku, josta saadaan roikkumaan maalauksen ajaksi.

Maalauksen jälkeen laitetaan uuniin ”paistumaan.” Maali on muovipinnoite, joka sulaa pinnalle. Jäähtymisen jälkeen voidaan poistaa koukku ja hiotaan koukun kohta pois ja sitten onkin enää viimeinen vaihe, huopapalan liimaus. Sabluuna laitetaan pohjan päälle ja ruiskutetaan liima siihen lautasen pohjalle. Huopapala paikoilleen.

Ja siinä onkin valmis lautanen!

TINATUOPPI

Tarkoituksenani on kokeilla Rosvo Roope produktioon valmistaa 1700- luvun henkinen tinatuoppi. Näytelmässä vieraillaan virolaisessa satamakapakassa. Tosin näytelmä peruuntuikin, mutta olin jo päättänyt valmistaa tuopin.

Mallin hain antiikkiliikkeen nettisivuilta.

Haluan kokeilla kuinka sellainen valmistetaan, opettaja on ollut valmis opastamaan minua sen tekemisessä.

Materiaali:

uushopea

Suunnittelin mallin pahvinpalasesta, niin siitä näki minkä kokoista tuoppia olen valmistamassa.

Leikataan uushopeasta palanen: 320x150mm

Kapeammat sivut viilataan n.45 asteen kulmaan (150mm)

toinen puoli alta ja toinen päältä

Päihin sahataan pienet viillot n. 3cm välein

Metallilevy pyöritellään ”mankelin” läpi, joka muuttaa levyn pyöreäksi. Taivutus täytyy tapahtua hitaasti, jotta levy mukautuu taivutukseen. Veivaamista saikin tehdä tovin.

Kuvassa muotoiltu tuoppi. Pohja ja kahva osa vielä keskeneräisiä.

Asetellaan lovet vuorotellen ylös ja alas. Lovet asettuvat hyvin vastakkain, naputellaan vasaralla vielä paikoilleen.

Siistitään saumat vasaralla ja viilalla. Pyöreyden tarkistamiseksi pyöritellään vielä ”mankelin” läpi.

Juotetaan sauma kiinni. Juotokseen tarvitaan juoksutetta ja hopeaa. Kuumennuksen yhteydessä tapahtuu kapillaari-ilmiö.

 Tuopin reunan naputtelin vasaralla pienen putken päällä, jotta sain reunan kääntymään. Sen jälkeen hioin hiomapaperilla reunan sileäksi. Mukavampi juoda tuopista ettei ole teräviä reunoja.

Saumaa pitää hioa paljon että tulee tasainen ”hopeinen” pinta. Ainakin hiomakone tuli todella tutuksi. Se olikin mukavaa puuhaa ja näkyi hyvin työnjälki.

KAHVA tuoppiin

kaarileikkurilla leikataan 260x50mm pala. Mitataan taivutuskohdat. Tarkoitus oli tulla c-mallinen, mutta olin mitannut väärin ja siitä tulikin paksumpi.

Muotoilu tapahtuu jälleen vasaralla alasimen äärellä. Muotoilu oli työlästä kun levy oli kolminkertainen, mutta hiljalleen se alkaa muotoutua. Hieman lämmittämällä ahjossa sai helpommin levyn taipumaan. Kahvan alaosassa olevaa mutkaa saikin lämmittää ahjossa aika tavalla ennenkuin se lupautui mutkalle. Lopputulos näytti hyvältä.

Viimeistelin kahvaa vasaralla takomalla, niin siihen jäi elävän näköinen pinta. Laitoin kahvaa vielä hiomalla vahaa ja viimeistelin asetonilla, jotta pinnasta tulisi kiiltävämpi.

POHJA:

Tuopin pohjan kokoinen levy leikataan ja hiotaan tasaiseksi. Levy olisikin ollut hyvä jättää reilumman kokoiseksi, se olisi helpottanut kiinnittämistä. Pohjapyörylä juotetaan samalla tavalla kuin kolpakon reunatkin.

Viimeiseksi npauttelin vasaralla pohjaa hieman sisäänpäin, jotta tulee tasainen pohja.

Monen lämmittämisen ja juottamisen jälkeen se helposti kääntyy väärään suuntaan.

VIIMEISTELY:

Kun koko tuoppi oli koottu ja juotoksessa tulleet halkeamat korjattu, loppusilauksen aika. Hioin vielä pinnan kiiltäväksi vahan kanssa ja asetonilla poitettiin loppu rasvaisuus pois.

Kaikki työvaiheet tein itse, paitsi juotokset teki opettaja.

Tuopin tekeminen oli hauskaa ja siinä oli monta kivaa työvaihetta. Seuraavan tuopin osaankin jo tehdä paremmin itsenäisesti. Olen lopputulokseen tyytyväinen varsinkin kun en ole koskaan aiemmin tehnyt mitään metallista. ( paitsi ruusut takomalla kurssin alussa)

Hyvä minä!

Valmis tuoppi




 VALAMINEN MUOTIN AVULLA

Kokeilin valamista muotin avulla, tein vanhasta korusta jäljennöksen. 

Muotin pohjalle laitetaan malli, jota tehdään valu. Mallin päälle eristysaine. Siivoloidään hiekkaa pohjalle, kunnes muotti on hiekan peitossa. Lisätään muotti täyteen hiekkaa tiukasti puristellen. (hiekka on öljymäistä hyvin hienoa ja se puristuu hyvin tiukaksi)

Käännetään ympäri, eristysaine väliin ja laitetaan toinen muotti päälle ja lisätään hiekka  puristellen lujasti. (eristysaine= perunajauhoa)

Otetaan muotit irti toisistaan ja laitetaan kohdistus reikämerkillä.

Mallin ympärille tehdään rakoja jotta malli irtoaa helposti. Tehdään kaatojuova, jotta valu pääsee malliin asti, putkella reikä pohjaan asti mistä pronssi pääsee muottiin.

Pronssi kuumennetaan ja sulaneena kaadetaan valuun, annetaan jäähtyä.

Aloitetaan viimeistely. Leikataan irti "valupötköstä" ja viimeisteillään viilaamalla ylimääräinen pronssi pois. Kiillotetaan hiomakoneella ja vahalla. 

valmis tuotos